Valkoinen valhe vai julma totuus?

Vittujen vittujen vittu. Voisiko enää mennä paremmin, meni välit poikki lopullisesti sädehelmeen. Se oli kertonut sen bfflle et mä viiltelen yms. Ja se sen bff vittuili mulle kokoajan koulussa. En enää ikinä halua nähdä tätä ihmistä. Sitten muutenkin koulussa, luulin että kaikki menee hyvin. Noh tosi hyvin meni.. Tulin kotiin --> nukkumaan ja heräsin kun päivänsäde soittaa. Että lumi on mennyt kertomaan siitä että sanoin jääprinsessan haukkuneen häntä. (Yhdelle toiselle tyypille, ja se oli siis kertonut jääprinsessalle). Mietinkin vikalla tunnilla miksi hän oli mulle niin mukava. Olisihan se pitänyt arvata. Esitti oikein mukavaa, kaikki on okei tyyppiä. Noh sitten päivänsäde kysy multa et oonks menny kertoo mitään kellekkään siitä, sen osuudesta. En, en ole. Puhelun lopetettuamme iski todellisuus päin naamaa, ei minulla ole kuin vain yksi ystävä, päivänsäde.

Mietin miksi  minulla ei ole kavereita? - Olen ruma, vammainen, ällöttävä, ilkeä, katon kuulemma pelottavasti, oon kuulemma tympääntyneen näköinen, en osaa mitään, olen kuulemma huomio huora, vielä mitä muuta? listaa voisi jatkaa loputtomiin.. Haluan vain kuolla, kuolla pois. Mutta mikä pettymys se olisi vanhemmilleni.. Ilkeä paska, itsekeskeinen lapsi tekee itsemurhan. Mikä häpeä.

Tunnen olevani arvoton, haluan pois, en enää jaksa kamppailla. Olen palanut ihan loppuun. Sama kuin pitäisi uida 5km tietääkseen olevansa perillä. Mahdotonta, mietin meillä on vanhoja lääkkeitä.. mutta se ei olisi todennäköistä. Hirttäytyminen, helppo, yksin kertainen, varma. Mutta jokin tuntuu että en silti halua tehdä sitä.. En haluaisi, mutta en enää jaksakkaan. Tätä paskaa, miten ihmiset luovat paineitaan toisillensa. Miten jotkut nauttii siitä että toiset kärsii. Hyvä esimerkki jääprinsessa rakastaa sitä kun näkee lumen kärsivän.

Mitä mieltä ootte, kun lumi kertoi hänen ex-tyttöystävälleen, sen että olin sanonut jääprinsenssan haukkuneen häntä. Ja ex oli kertonut sen jääprinsessalle. Mutta en ole vielä ainakaan kuullut yhdestä jutusta mikä tekastiin kaverin kanssa ja testataan kuuluuko sitä missään, että voiko häneen luottaa. Toivon että voi, koska hänelle oli niin helppo puhua, paljon helpompi homma kuin tänne kirjoittaminen.

Miten ihminen voi olla näin peloissaan? Näin häpeissään? Näin ahdistunut? En tiedä.. Enkä välitä, koska en enää kumminkaan kuuntelisi. Koulussakin opettajat alkavat ihmetellä normaalisti saan kokeista 8 tai 9 nyt olen saanut 6 tai 7. Saatiin yhteiskunta opin kokeet, olen aina normaalisti saanut 8½ tai 9- mutta nyt tuli 6+. En halua että kukaan tulee kysymään. Pokka ei kestäisi. Olen todella huono pitämään pokkaa ja pidättelemään kyyneliä. Jos ne päättävät tulla ne myös tuleekin.

Mulla oli tänään terkkarin tarkastus, meni hyvin. Paino indeksi 22, vittu että olen läski.. Se ei ihmetellyt mun lämmintä pukeutumista, onneksi. Sain olla pitkähihasella, mikä helpotus, se ei saanut tietää. Mikä älämölö siitä olisikaan tullut.. Mutta onneksi ei, hyvä tuuri. Ainakin tällä kertaa, ihme.

Olen sairaana, lämpöä, mutta menen silti kouluun koska haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa lumen kanssa, saada tietää onko hän luotettava. Ehkä tyhmää mutta se on voi voi. Ja anteeksi kun en laita kuvia..