Enjoy the little things

Ahdistaa. Liikkaa. Pelottaa. En halua. Ei tähän ole sanoja kuvaamaan tätä tunnetta, tätä ahdistusta. Huomenna viimeinen päivä. Helppo homma- ei ei todellakaan. Mun kädet tärisee kun kirjoitan tätä. Näin paljoan mua ahdistaa. En halua kävellä kaikkien eteen. en en ja en!! Mutta yksi huoli edes vähempänä, lumi tuo mulle jonkun pitkä hihasen, toivottavasti se käy jotenkin edes siihen mekkoon. Koska en halua että luokanvalvoja ja rehtori näkee näitä jälkiä, näitä arpia.

Tänään on muuten ollut hyvä päivä. En ollut jääprinsessan kanssa koulussa, se suuttu mulle- ihan sama ei kiinnosta, ennemmin olen sellaisessa seurassa missä viihdyn. Eli olin lumen kanssa, oli siinä muitakin mutta oli paljon kivempaa kuin olisi ollut jääprinsessan kanssa. Eli syy miksi edes vaihdoin porukkaa oli että päivänsäde ei ollut koulussa. Sillä on poissa oloja päälle 200. Toivottavasti ei jää luokalle, mä niin toivon sitä. Puhuttiin sit lumen kaa tänään facessa. Se sai mut aidosti iloiseksi. Miettikää minä aidosti iloinen ? - todella harvinaista.

Ja jääprinsessa tietää, se tietää että olen kusessa lumeen. Se kertoo sen varmasti. Se haluaa kostaa mulle. Katotaanko se tekee sen huomenna. Mutta toivon että hän ei tule kouluun, koska hänen mekkonsa ei ole saapunut. Toivon sitä niin paljon. Koska en halua että hän pilaa mun koko alku kesän sillä. Hän on kuin käärme- niin vikkelä. En ole varma että oonko kertonut mutta lumi ja jääprinsessa oli yhdessä 7kk. He erosivat viimesyksynä. Sen jälkeen ne välit on ollut niin moni mutkaisia kun voi olla.