17. tammikuuta 2013

This feeling is little bit funny. This feeling inside.

Ärsyttää aivan valtavasti! Tragus oli mennyt umpeen! Yöllä oli koru irronnut jotenkin korvasta. Ärgä'ds.
Nyt pitää vissiinkin odottaa että se parantuu kokonaan ja vasta sitten saan uuden. EEEI ! :(
Muutenkin paska päivä oli liikuntaa. Piti olla luistelua, mutta kun pakkasta oli liika niin ei ollut. (Minun ei rarvitse luistella.) Joten oltiin salilla. Ja sain astma kotauksen tai jotain. No kiekko ei ollut mukana koska luulin etten tarvitsisi sitä. Noh, sain luvan lähtee pois koulusta luokanvalvojalta kun kävin kysymässä pitkällä välitunnilla (ilmeisesti sitä ei ole kaikissa kouluissa, eli pitkällä poistua koulun alueelta vanhenpien antamalla luvalla, joka allekirjoitetaan aina syksyllä uudelleen.) Eli niin tulin aikaisemmalla bussilla kotiin. Kiekkoa vetelin parikertaa. No nyt ollaankin tässä hetkessä. Liikunnan tunnilla ahdisti suunnattoman paljon tuntui että lv (eli siis luokanvalvoja opettaa liikuntaa) tietää viiltelystä, arvista, tuskasta kaikesta tästä.


tuommonen tatuointi olis kiva:3

Mutta nyt oikeasti ongelmiin. Ensi viikoksi pitäisi olla äikän 5 sivuinen esitelmä valmis. Paska.  En jaksa.
Koe viikko tulossa. Ei innosta. Yhteishaku kohta en tiedä minne haen. Illalla nyt en pariin päivään ole saanut unta, pari tuntia on tullu aina pyötittyä sängyssä. Mikä mua vaivaa. öälmw. Mä haluaisin olla vieläkin sairaampi, mutta välillä normaali. Miksi? Miksi en osaa päättää? Miksi kaikki on niin vaikeaa... Kaiken eteen pitää ponnistella..

yhteishaun vaihto ehdot.. mutta mikään ei oikeasri kiinnosta.
Mä taidan olla ihastunut, hoksasin sen eilen. Yhteen tyttöön, joka on mun "kaverin" ex. Ne eros yli 5kk sitten ja säätävät vieläkin jotain.. Tää mun "kaveri" (en tiiä nyt kaipa me kavereita jotenkin ollaan..) haukkuu tätä eksäänsä eli mun ihastusta. Kiduttaa. On ilkeä. Ei edes annan anteeksi, kun tää ihastus käski tappaa ittensä. Ja nyt tää ihastukseni kohde katuu sitä.. Eli siis molemmat tyttöjä. Minäkin olen tyttö. Mutta elän kaapissa. Mua ahdistaa kun näen sen kaiken tuskan ja surun tässä ihmisessä, ihastuksessa. Miten hän kärsii. Mutta hän seueustelee jo. Ja ei minulla iki maailmassa olisi mahdollisuuksia. Ei me edes puhuta, vaikka ollaan samassa kaveri piirissä.
 This feeling is little bit funny. This feeling inside.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti